Find the pure connection with your inner being, your soul.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Työ ja lahjakkuus ayurvedan näkökulmasta



Ayurveda herätti minussa kiinnostusta aluksi juuri sen takia, että mitä enemmän luin ja otin selvää siitä, sitä enemmän huomasin olevani lähes kaikesta samaa mieltä ja että olin noudattanut useita ayurvedisia oppeja tietämättäni jo kauan. Ihan ensimmäisenä minua kiehtoi se, että ayurvedassa ajatellaan ihmistä nimenomaan kokonaisuutena. Mieli ja keho eivät ole erilliset, vaan ne kuuluvat saumattomasti yhteen ja kumpikin vaikuttaa vahvasti toisiinsa. Olin ajatellut jo pitkään ennen ayurvedaan tutustumista samankaltaisesti ja ihmetellyt, miksi esimerkiksi länsimaisessa lääketieteessä hoidetaan sairauksia vain fyysisellä tasolla ja jätetään usein mieli kokonaan kaiken ulkopuolelle.

Mitä enemmän ayurvedasta luin, sitä enemmän siitä innostuin. Janesh Vaidyan Kehon ja mielen ayurveda oli yksi parhaimmista ikinä lukemistani kirjoista, suosittelen sitä lämmöllä jokaiselle jota vähänkään ayurveda kiinnostaa. Kirjassa puhuttiin työstä ja lahjakkuudesta mielestäni hienosti, jälleen hyvin samankaltaisesti kuin itsekin ajattelen.

Kirjassa Vaidya kirjoittaa näin: "Jos olet tyytyväinen nykyiseen työhösi, olet oikeilla jäljillä, sillä tyytyväisyys on onnen avain." Jos rakastaa sitä mitä tekee, nauttii siitä automaattisesti. Tällöin työtunnit häviävät nopeasti, aika lentää kuin siivillä. Kuinka moni tunnustaa katselleensa kelloa kymmenen minuutin välein töissä ja laskevansa tunteja työajan loppumiseen? Näin minä ainakin tein edellisessä työssäni. Tunnit ja minuutit kuluivat etanan vauhdilla. Asian ei mielestäni kuuluisi mennä niin. Eikä sen tarvitsekaan. Kun ajattelee sitä tosiasiaa, että yleisesti ottaen käytämme kolmanneksen ajastamme töitä tehden, eikö olisi melkoisen tärkeää, että saisi tehdä jotain sellaista, jota aidosti rakastaa ja johon tuntee paloa? Eikö olisi kivempaa saada tehdä kuin että aina täytyy.

Ayurvedan periaatteen mukaan kun rakastaa jotain, se tuo elämään valoa ja levittää rauhaa ja onnea ympärilleen. Jos on tyytymätön työhönsä, tämän rauhan, onnen ja rakkauden sijaan tuntee usein kiukkua, pettymystä ja ärtymystä, joka pitkällä tähtäimellä johtaa tunnelin pimeimpään kolkkaan, aina vain kauemmas valosta.

Ayurvedan mukaan jokaisen tulisi kaivaa itsestään esiin ainutlaatuisin lahjansa ja tehdä siitä ammatti itselleen. Helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä! Kirjassa esiteltiin mielestäni hyviä oivalluksia tuottava, yksinkertainen harjoitus, jonka avulla voi saada paremmin selkoa omista lahjoistaan. Paperille piirretään kolme saraketta ja yläreunaan kirjoitetaan "hyvä", "parempi" ja "paras". Ensimmäiseen sarakkeeseen kirjoitetaan kaikki, missä tuntee olevansa hyvä. Ei kannata tässä vaiheessa miettiä, voiko siitä tulla ammattia vai ei, vaan kirjaa vain kaiken ylös mikä juolahtaa mieleen. Seuraavaan sarakkeeseen valitaan tästä ensimmäisestä sarakkeesta muutamia asioita, joissa on parempi. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa ottaa aidot tunteet pelottomasti peliin ja keskustella oman sydämensä kanssa. Itseään ei kannata yrittää huijata. Viimeiseen sarakkeeseen valitaan enää yksi ainoa asia; se, jossa tunnet olevasi paras. Se on sinun ainutlaatuisin lahjasi. Se antaa sinulle suuren onnentunteen ja tekee sinut tyytyväiseksi.

Seuraava askel onkin tehdä ainutlaatuisesta lahjasta itselleen työ. Kaikkia kiinnostuksenkohteita tai lahjoja ei voi aivan suoraan muuntaa ammatiksi, se on selvää. Kirjassa kuvailtiinkin tämä hienosti; "Kun muunnamme oman ainutlaatuisen lahjamme ammatiksi, se on prosessi, joka muistuttaa aterian valmistusta." Ruoanlaitossa käytämme mausteita, jotta ateriasta tulisi maukkaampaa. Jos tietää oman ainutlaatuisen lahjansa, muttei vielä sitä, miten sillä voisi elää, on se verrattavissa siihen, että sinulla on tuoreita vihanneksia, muttei vielä reseptiä, miten valmistaisit niistä maistuvan aterian. Sinulla on siis raaka-aineet, muttei oikeaa tekniikkaa lopputulokseen pääsemiseksi. Mutta tämähän on jo ihan hyvä lähtökohta, vai mitä! Jos kypsyttelee ajatusta päässään ja pitää ovet ja ikkunat avoinna, löytää varmasti lopulta oikean reseptin, jolla ainutlaatuisesta lahjasta saadaan itselleen taloudellista turvaa tuottava työ.




Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Onko työ vain väline siihen, että pärjää muuten elämässä vai onko työ myös osa sitä elämää, josta kuuluu nauttia? 💖

Love & Light
Susanna

4 kommenttia:

  1. Ajankohtainen kirjoitus minulle!
    Mä olen nyt jo muutaman vuoden paininut tämän asian kanssa. Mulla on ollut jo pitkään vahva tunne siitä että tämä hoitoalan "kasista neljään" - duuni ei ole mua varten. Tiedän missä olen hyvä, mutta en osaa konkreettista ammattia tai työtä nimetä. Turhauttaa joka viikko ja joka päivä. Haluan jotain luovaa ja itselle merkityksellistä. Onneksi matkalla jo ollaan..
    Pääni sisällä on niin hurja määrä ajatuksia että senpä vuoksi äänitin tänään ensimmäisen podcastini ikinä, se tuntuikin ihmeen isolta askeleelta. Pieni iso askel isossa maailmassa. ❤️ Kiitos inspiroivasta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos että jaoit tänne ajatuksiasi <3 Wau, podcastin äänittäminen kuulostaa hienolta askeleelta! Toivon sinulle inspiroivaa matkaa kohti unelmatyötä :)

      Poista
  2. Mullekin hyvin tapetilla oleva postaus!

    Olen opiskellut filosofian maisteriksi (pääaine suomen kieli ja kirjallisuus) sekä kasvatustieteiden kandiksi (lastentarhanopettaja). Aloitin pari kk sitten uutena lto:na ja rakastan työtäni! Mutta en rakasta tuota mimmihelinan mainitsemaa "kasista neljään" työtä. Muutenkin olen sen verran herkkä ja helposti kuormittuva, että 38h45min työviikko on mulle aivan liikaa, parhaimmillani olisin 20h tai max 25h työviikolla (ainakin tuolla varhaiskasvatuksessa).

    Ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että tulisi tehdä sellaista työtä, jossa ei tarvitse tuijottaa kelloa tai elää viikonloppuja varten. Elämä on aivan liian lyhyt sellaiseen.

    Iloa viikkoosi!

    Rebecca K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, I feel you! Täälläkin yksi herkkä ja helposti kuormittuva, jolle ei vaan millään sopisi tehdä 38h työviikkoa (paitsi jos saa työskennellä osan kotoa käsin). Mua harmittaa, että vieläkin on ilmoilla sellainen ajattelumalli, että jos et tee tuota täyttä työviikkoa (omasta tahdostasi) olet automaattisesti laiska. Törmään tähän jatkuvasti..

      Ihanaa, että tulit jakamaan ajatuksiasi, aurinkoa uuteen viikkoon <3

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi <3