Find the pure connection with your inner being, your soul.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Tunnemaailma Koiran Kanssa



Törmäsin eilen Facebookissa ystäväni jakamaan tekstiin, jonka pohjana oli tuore tutkimus siitä kuinka koira haistaa ihmisen pelon. Seuraavat tekstipätkät ovat lainattuja tästä loistavasta postauksesta:

"Koiran uskomaton hajuaisti menee yli ihmisen ymmärryksen." 

"Tajusin, että koirat haistavat tunteemme ja päättelin, että se on taatusti yksi syy siihen, miksi tutkimusten mukaan koiran käytökseen vaikuttaa enemmän koiran omistajan olotila kuin koiran luonne."

"Tämä tutkimustulos antaa vahvistusta positiivisen ja palkitsevan koulutuksen toimivuudelle. Rento ja kunnioittava toiminta lupaa siis hyvää. Viha, kärsimättömyys, ärtyneisyys jne. ovat puolestaan pelon sukulaisia eli voivat lisätä koirasi levottomuutta ja ahdistusta. Se on yhteistyölle ja oppimiselle hankala alusta."

"Olen esimerkiksi huomannut lukuisien rescuekoirien kanssa toimiessani, että koirat oppivat yleensä ihan itse sisäsiisteiksi, kunhan saavat mahdollisuuden päästä ulos. Jos alamme jännittää/pelätä, että mihinhän se koira seuraavan kasan tekee, ei ihme, jos koira stressaantuu ja toimii ei-toivotulla tavalla."

"Nykyisin asun yksin, mutta aikanaan riitelin siitä, että kuka vie koiran ulos. Miten ikävää hajua olemmekaan erittäneet ja miten epämiellyttävää onkaan koiralle ollut lähteä ulos väittelyn hävinneen ihmisen kanssa."

"Olen sitä mieltä, että koiran hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää kuin koulutus on se tunnemaailma, jossa koira kasvaa ja elää. Emme aina toimi haluamallamme tavalla, mutta tämän tiedostaminen voi antaa meille yhden merkittävän syyn pitää hyvää huolta itsestämme. En väitä, että kaikki koirien ongelmat johtuisivat niiden omistajista. Olen kuitenkin yleisesti ottaen sitä mieltä, että mitä paremmin me voimme, sitä paremmin myös koiramme voivat ja käyttäytyvät."





Minua jännitti hirveästi rescuekoiramme saapuminen, kunnes luin tämän tekstin. Panikoin siitä, osaanko kaiken ja miten saan opetettua koiran sisäsiistiksi ja mitä jos näin ja mitä jos noin ja mitä jos en osaakaan.. En todellakaan ole mikään mestari mitä tulee koirien kouluttamiseen ja kaikkiin käytännönasioihin, mutta tajusin, että ne asiat ovat sellaisia, joihin voin aina kysyä neuvoa muilta ja joita voin opetella. Sen sijaan tiedän satavarmasti, että minulta löytyy rajattomasti rakkautta, kärsivällisyyttä, aikaa, kunnioitusta, huolenpitoa ja hyvää energiaa.

Edelliselle koirallemme en pystynyt ikinä esimerkiksi suuttumaan. Joskus _todella_ harvoin kun vähänkään ärähdin, huono omatunto valtasi minut noin 30sekunnin jälkeen. On myös varmasti yhden käden sormella laskettavissa kun olen voivotellut, etten jaksaisi lähteä viemään koiraa ulos. Yksi kerta oli mm. maailmanluokan krapulassa ja toinen kerta noroviruksen kourissa, kun mietin annanko koiran paskoa sisälle vai lähdenkö ulos ja otan sen riskin että paskon itse housuun 😂 Otin riskin. Kaikki päättyi onneksi hyvin 😆 Nämä kerrat poissuljettuna nautin koiramme kanssa ulkoilusta suunnattomasti, ihailimme usein yhdessä maisemia ja auringonlaskuja ja -nousuja. Ihan parasta. Ikävöin näitä hetkiä kovasti, onneksi pian pääsen nauttimaan taas niistä uuden tulokkaan kanssa 💖

Asuin edellisen koiramme kanssa saman katon alla 3 vuotta, tosin olin tuntenut hänet koko hänen olemassaolonsa ajan. Leevi oli yksi suurimmista opettajista omassa elämässäni, myös mieheni elämässä. Tiesin aina, että tunnen todella syvästi eläimiä kohtaan ja yhteyttä heihin, mutta Leevin myötä vasta tajusin tunteen ja yhteyden syvyyden. Leevi oli todella viisas koira ja tajusi aina, mitä ympärillä tapahtuu. Aina kun riitelimme tai mökötimme, hän käyttäytyi ja oireili tietyllä tavalla. Hän aisti aina, millainen meininki ympärillä vallitsi. Viimeisenä päivänään hän tiesi, että on lähdön aika ja näytti sen myös meille. Leevi näytti haluavansa ulos paria tuntia ennen lääkäriaikaa ja parkkeerasi odottamaan ulko-oven eteen, joten lähdin viemään häntä pissalle. Hän kävelikin varmin askelin suoraan autollemme, takakontin eteen jossa yleensä matkusti. Ikinä ennen hän ei ollut tehnyt mitään sellaista. Sillä hetkellä mietin, kuinka tyhmiä me ihmiset olemme kun pidämme itseämme viisaimpina maan päällä..

Huomenna uusi perheenjäsenemme saapuu kotiin Espanjasta. Tänään siis luvassa tarvikkeiden kaivamista varastosta, siivousta ja ostoksia. Leevin vanhojen tavaroiden esille kaivaminen tuo varmasti taas erinäisiä tunteita pintaan. Illalla aion rauhoittaa itseni joogan ja meditaation avulla ja valmistautua koiramme tuloon rauhallisin mielin. Kaikki menee hyvin 💖



Love & Light 
Susanna

1 kommentti:

Lämmin kiitos kommentistasi <3